Tiesitkö, että pallea ja lantionpohja liikkuvat kuin kaksi peilikuvaa? Kun toinen laskeutuu, toisen tulisi joustaa mukana.
Ihmisen keskivartaloa voidaan kuvata suljettuna hydraulisena sylinterinä: yläpuolella on hengityspallea ja alapuolella lantionpohjan lihaskalvo. Sisäänhengityksellä pallea supistuu ja työntyy alaspäin, mikä nostaa vatsaontelon sisäistä painetta. Terveessä tilassa lantionpohja joustaa ja pidentyy pehmeästi alas ottaen tämän paineaallon vastaan.
Jos ihminen kärsii pitkäaikaisesta työstressistä tai vetää tottumuksesta vatsaa sisään, lantionpohja on pysyvässä lukitustilassa. Tällöin jokainen sisäänhengitys lisää painetta suoraan virtsarakon kaulaan, hermoratoihin ja eturauhasen seutuun.
Moni mies on nuoruudessa oppinut ryhtiohjeen: "vatsa sisään ja rinta rottingille". Jatkuva poikittaisten vatsalihasten jännittäminen toimistossa istuessa kuitenkin estää luonnollisen nestekierron. Lantion pohjan laskimot tarvitsevat jatkuvaa rytmistä supistumista ja rentoutumista toimiakseen veripumppuna.
Asetu selinmakuulle lattialle polvet koukussa ja aseta toinen käsi rintakehälle ja toinen alavatsalle. Pyri hengittämään siten, että vain alavatsalla oleva käsi nousee ja laskee. Tunne hengityksen laajentuvan kohti istuinluita ja rentouta lantio jokaisella uloshengityksellä.